Kotitalousvähennys 2017

Kotitalousvähennyksen voi saada esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontin kustannuksen työn osuudesta.

Löydät näiltä sivuilta asunnon remontointiin liittyen keskeisimmät asiat kotitalousvähennyksestä. Tiedot perustuvat Verohallinnon 13.1.2017 päivitettyyn ohjeeseen.

Kotitalousvähennys 2017, kotitalousvähennys lyhyesti:

Luonnollinen henkilö voi saada asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä vähennyksen, joka vähennetään suoraan verosta. Vähennyksen määrä on ollut vuodesta 2014 alkaen 2 400 euroa henkilöä kohden. Kotitalousvähennyksen voi saada esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontin kustannuksen työn osuudesta. Vähennys on 50 % työn osuudesta, joten yksi henkilö saa täyden vähennyksen, kun yritykselle maksettu työn määrä on 5 000 €.  Yrityksen täytyy kuulua ennakkoperintärekisteriin, jotta henkilö voi saada vähennyksen. Erityisen tärkeää on muistaa tarkastaa, että työn tekijä kuuluu kyseiseen rekisteriin. Rekisteröinnin voimassaolon voi tarkastaa esim. osoitteesta tilaajavastuu.fi tai ytj.fi.

Kotitalousvähennyksen yleisimmät kysymykset:

Seuraavaksi on listattu muutamia olennaisia asioita kotitalousvähennyksestä, jotka yleensä herättävät kysymyksiä. Asiat on käsitelty hyvin pintapuolisesti, tarkemmat tiedot löytyvät Verohallinnon 13.1.2017 päivätystä ohjeesta (Diaarinumero A259/200/2016).

  1. Vähennyksen saa vain luonnollinen henkilö, ei yritys eikä elinkeinonharjoittaja. Vähennystä ei saa myöskään omasta työstä.
  2. Vähennyksen määrä on 50 % yritykselle maksetun työkorvauksen työn osuudesta. Jos remontin kokonaiskustannus on 10 000 euroa, josta työn osuus on 4 000 euroa, on vähennyksen määrä (4000e*50%-100 e omavastuu) 1 900 euroa. Omavastuu on 100 euroa, joka on vuosi- ja henkilökohtainen.
  3. Yrityksen täytyy kuulua ennakkoperintärekisteriin maksuhetkellä. Muista tarkastaa maksuhetkellä, että työkorvauksen saaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Asian voi tarkastaa osoitteesta ytj.fi. Maksaessasi loppulaskua, löydät laskulta yrityksen virallisen nimen, jonka perusteella haku on helppo tehdä.
  4. Vähennyksen saa vain työn osuudesta. Rusthollin remonteissa työn ja materiaaleiden osuus on aina eritelty loppulaskussa, jonka perusteella asiakas saa helposti haettua kotitalousvähennyksen.
  5. Vähennys koskee työtä, joka on tehty asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Vähennyksen saaminen ei edellytä omistamista, ainoastaan käyttämistä. Vähennys siis koskee myös mökkiä, joka on käytössä vaikka sitä ei omistaisikaan.
  6. Vähennyksen voi saada omassa käytössä olevan asunnon remontista tai vanhempien asunnossa tehdystä remontista. Vanhempien maksaessa lasten remontteja, ei vähennystä voi saada.
  7. Maksuvuosi määrittää vähennysvuoden. Kotitalousvähennyksen saa sinä vuonna jolloin maksu on suoritettu ja kun niiden perusteena oleva työ on tehty. Ennakkomaksut saa vähentää maksuvuonna siinä tapauksessa, jos työ on aloitettu sinä vuonna. Jos työ aloitetaan vasta ennakon maksuvuoden jälkeen, vähennyksen saa vasta sinä vuonna, jona työ on aloitettu. Mikäli poikkeavia maksujärjestelyjä tehdään siksi, että kotitalousvähhys saataisiin keinotekoisesti useammalta vuodelta, voi Verohallinto puuttua asiaan veron kiertämistä koskevan säännöksen nojalla (laki verotusmenettelystä 28 §)
  8. Maksuvuoden määräytyminen, kun remontti on maksettu osamaksulla. Kotitalousvähennyksen maksuvuosi määräytyy rahoitussopimuksen solmimisajankohdan mukaan. Tämä helpottaa kotitalousvähennyksen hakemista, kun sen voi tehdä kerralla eikä tarvitse vuosittain laskea paljonko lyhennyksiä on maksettu.
  9. Kotitalousvähennys tehdään suoraan verosta. Kotitalousvähennys on määrältään merkittävä, koska se vähennetään suoraan verosta eikä tulosta. Esimerkiksi verotuksessa haettava työmatkavähennys vähennetään tulosta ja on siten aina henkilön veroprosentin suuruinen.
  10. Kotitalousvähennystä ei saa uudisrakentamisesta, yleensä lopputarkastus määrittelee onko kyseessä uudisrakennus vai ei. On hyvä muistaa, että vaikka lopputarkastus on tehty, vähennystä ei välttämättä saa jos työt ovat osa uudisrakentamista. Uudisrakentamiseksi luetaan myös kylmän ullakkotilan muuttaminen lämpimäksi ullakoksi.
  11. Vähennyskelpoisia asunnon kunnossapito- ja perusparannusmenoja ovat kaikki yleisimmät remonttityöt kuten kylpyhuone- ja keittiöremontit sekä kattoremontit ja LVIS-työt. Vähennyskelvottomia töitä ovat esimerkiksi hälytys- ja turvajärjestelmien asennus tai pelkkien kodinkoneiden asentaminen.
  12. Asuntoon välittömästi ennen muuttoa tehty remontti oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Yleensä remontti on parasta tehdä muuton yhteydessä, kun tila on tyhjä eikä remontti haittaa asumista. Jos heti remontin jälkeen asuntoon muutetaan sisään, on toteutettu remontti kotitalousvähennyksen alaista työtä.
  13. Asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun alaiset työt. Mikäli tehtävä korjaustyö kuuluu joko asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan asunto-osakeyhtiölle, ei osakas saa vähennystä vaikka hän maksaisi kustannukset suoraan työn tekijälle. Vaikka pienessä taloyhtiössä olisi houkutus muuttaa yhtiöjärjestystä, jotta kaikki saisivat kotitalousvähennyksen, on muutoksella myös pitkäikäisiä vastuukysymyksiä, jotka voivat olla tulevaisuudessa hyvinkin ongelmallisia asukkaiden vaihtuessa. Osakas saa kotitalousvähennyksen niistä kustannuksista, jotka ovat hänen vastuullaan asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen perusteella.
  14. Kotitalousvähennys aviopuolisoilla on selkeä, koska veroilmoituskäsittelyn yhteydessä toisen puolison käyttämättä jäänyt osuus siirretään automaattisesti toiselle puolisolle. Avopuolisoiden tulee olla asiassa tarkempia. Vähennystä vaativan avopuolison tulee pystyä osoittamaan, että hän on itse maksanut vähennykseen oikeuttavia kustannuksia. Selvyyden vuoksi laskussa on hyvä olla molempien avopuolisoiden nimet.
  15. Kotitalousvähennys haetaan joko esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä täyttämällä lomake 14A tai jo kuluvana vuonna, jolloin kotitalousvähennys huomioidaan ennakonpidätysprosentissa.

Kotitalousvähennys vuosittain 2007-2016

Kotitalousvähennyksen määrässä on ollut tasaisin väliajoin muutoksia, joista on alla lyhyt yhteenveto vuodesta 2007 lähtien.

Kotitalousvähennys 2014-2016
Kotitalousvähennys nousi vuoden 2014 alusta 2 400 euroon henkilöä kohden. Vuonna 2015 ja 201 kotitalousvähennykseen ei tullut mitään muutoksia. Vähennettävä osuus työn osuudesta on 45 prosenttia, jolloin kahden henkilön talous saa täyden vähennyksen, kun työn osuus on 11 112 euroa.

Alla olevasta esimerkkilaskelmasta saa tuen merkityksen hyvin selville:
Avaimet käteen –remontti                                            17 500 €
Työn osuus koko remontista                                       11 500 €
Kotitalousvähennys 45% työn osuudesta                   5 175 €
(omavastuuosuus 100 €/hlö)
Vähennyksen määrä (maksimi 4800 €/2 hlöä)        -4 800 €
Asiakkaan kustannukseksi jää                                   12 700 €
Kotitalousvähennys 2012-2013

Vuosina 2012 ja 2013 kotitalousvähennyksen määrä on ollut 2 000 euroa henkilöä kohden. Vuoden 2012 alussa kotitalousvähennys laski 3 000 eurosta 2 000 euroon ja samalla muutettiin myös prosenttiosuutta työn määrästä. Aikaisempi 60 % laskettiin 45 prosenttiin. Muutos pienensi esim. kertasiivouksesta saadun hyödyn määrä, mutta toisaalta kannusti ihmisiä suurempiin ja pitkäaikaisempiin hankkeisiin. Yleisesti avaimet käteen –remontista on kautta aikojen saatu aina täysi vähennys, koska ne ovat hankintahinnaltaan suurempia.

Kotitalousvähennys 2009-2011
Kotitalousvähennyksessä tehtiin merkittävä uudistus vuoden 2009 alussa, kun asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä saatu vähennys nousi 1 150 eurosta 3 000 euroon. Hallituksen päätös korottaa kotitalousvähennystä pahimpaan talouskriisin aikaan oli yksi parhaiten ajoitetuista tukitoimista maan historiassa. Reilu korotus kotitalousvähennykseen sai ihmiset investoimaan omaan hyvinvointiin ja samalla tuki kohdistui kotimaan kulutukseen juuri oikealla tavalla.

Kotitalousvähennys 2007-2008
Kotitalousvähennys oli vuosina 2007-2008 kokonaisuudessaan 2 300 euroa henkilöä kohden, mutta asunnon kunnossapito- ja perusparannustyön enimmäismäärä oli 1 150 euroa. Jälkikäteen ajateltuna kotitalousvähennyksen kehittyminen on ollut juuri oikean suuntaista. Parhaimpina kasvun vuosina on ollut hyvä, että tuen määrä on ollut sopivan pieni, ja vastaavasti vaikeampina aikoina on ollut varaa nostaa määrää riittävästi vaikuttaakseen positiivisesti ihmisten kulutuskäyttäytymiseen.

Kotitalousvähennys on merkittävä veroetu

button